Kakarakuulumisia !

Hiljaiseloa on jatkutunut taas turhan pitkään blogin puolella, mutta meitä Facebookissa seuraavat ovat saaneet pikkuisia päivityksiä jo pitkin kevättä. Aloitin astutukset jo vuodenvaihteessa 2-4 naaraan sykleissä. Tarkoituksena minulla on kasvattaa muutama poikue kerrallaan lähinnä siitä syystä, että tahdon ajan riittävän varmasti jokaiselle poikaselle, ja toinen samanikäinen poikue tuo minulle henkisesti lisäturvaa siltä kantilta, että tarpeen tullen saan hädän edessä siirrettyä poikaset toisen emon huostaan.

Astuttelin naaraita jo toista ja kolmatta kertaa, kun helmikuun alkuun sitten syntyi ensimmäinen poikue. Ja toinen. Muut naaraat olivat taas tyhjiä. Astutin taas muutaman naaraan maaliskuulle. Niistä kukaan ei vaikuttanut tiineiltä, ja suoritettiin varmistusastutukset. Ei mitään. Maaliskuun alussakaan ei tärpännyt, eikä puolessa välissä. Monta naarasta, jolle olisi pitänyt ikänsä puolesta saada poikaset viimeistään huhtikuulle, olivat edelleen tyhjiä. Uroksiakaan ei näyttänyt tytöt kiinnostavan, oli vielä liian pimeää. Minulla kasvattajana alkoi epätoivo iskeä.  Ei olisi kannattanut.. Epätoivoissani astutin sitten useamman naaraan muutamien päivien väleillä parin viikon aikana. Virhe. Totaalinen virhe. Huhtikuun puolen välin jälkeen alkoi poikasia syntyä. Ensimmäiselle. Toiselle. Kolmannelle... Aivan liian monelle omaan makuuni, mutta kaikki hoidetaan kunnialla ja ilolla, olenhan nyt täyspäiväisesti kotona, sillä minulla itsellänikin on laskettuaika tulevalla viikolla.

 

 

Poikasia tosiaan löytyy tällä hetkellä monesta pesästä, monessa eri värissä. Leijonanharjaksia löytyy valkoisena sinisilmäisenä, sekä mustana x-kirjavana. Kääpiöluppia löytyy valkoisena sinisilmäisenä, x-kirjavia luonnonharmaina, mustana ja luonnonsinisenä, japanilaiskuvioisia mustavalkoisena, sekä keltamustana, sekä projektilapsia väreissä luonnonharmaa, musta, ja chinchilla. Ensimmäistä kertaa tulee varmasti vaikeat paikat kotiin jääviä valitessa, sillä tällä kertaa, tällä poikasmäärällä ei mitenkään ole mahdollista jättää kaikkia kotiin kasvamaan. *vinkvink* asialliset sijoituskodit pomppaa jonojen ohi *vinkvink*

 

Sitten päästäänkin postauksen perimmäiseen tarkoitukseen, eli muutaman poikueen nimien paljastukseen! Jännää, katsotaan mitä olette mieltä nimeämisideoistani tällä kertaa.. Rytmin ja Quinnin poikueet ovat nyt kolmiviikkoisia, ja poikueet päätin nimetä teemoin aakkosten sijaan. Teemana molemmille poikueille oli värin mukaan nimien metsästäminen, eli 'everything black&white' - kaikkea mustavalkoista. Quinnin poikueessahan oli yksi keltamusta japanilainen, joka sai poikkeusnimen, mutta takaan ettette tule pettymään! :') Minulla ei pitkään aikaan ole ollut näin hauskaa poikasia nimetessä.

 

Poikue A - Rytmin muksut:

 

 



 

 

Poikue B - Quinnin muksut:

 



(inuwa on hausan kieltä, ja tarkoittaa varjoa)

 

 



Tähän samaan postaukseen haluan vielä laittaa z-poikueen nimet, jotka on ystävän ja siskon inspiroimat. Alusta alkaen olen näitä veljeksiä kutsunut pökäleiksi, ovathan ne sentään ruskeita pötkylöitä. Anteeksi, jos tämä jotakuta järkyttää, mutta omasta mielestäni kaiken ei pitäisi olla niin vakavaa!

 Pökäleet viikon iässä.

 

 2,5 viikon iässä.

 

 Ze mr. Hankey neljän viikon iässä.

 

Ze Dingleberry neljän viikon iässä.

 

 

 

Kiitän kaikkia blogia edelleen seuraavia, vaikka postaustahti on ollut suoraan sanottuna -säälittävä-. Yritän korjata tapani, ja kirjoitella useammin, mutta oman esikoiseni synnyttyä en voi taata mitään, eli varautukaa siihen, että tahti ei muutu mihinkään!

 

Hyvää kevään jatkoa kaikille karvakorvien ystäville toivottaa Houdini's kanilan asukit!

Kevättä ilmassa

VAROITUS; MIELIPIDEKIRJOITUS.

Näin kevään saapuessa sosiaalisessa mediassa (lue; esim Facebookissa) on ollut paljon keskustelua kanien poikasten teettämisestä. Yhä useampi lemmikkikanin hankkinut kokee tarvetta tehdä poikasia sillä omalla ihanalla puputtimella. Yhä useampi vähät välittää siitä, että kanin taustoista tai oikeastaan mistään muustakaan siihen liittyvästä ei ole mitään muuta tietoa kuin se, että luonteeltaan se on ainakin 10+!

Kotia etsiviä kaneja on tälläkin hetkellä eläinsuojissa monia kymmeniä, ellei satoja. Tehtailevia 'lemmikkikanikasvattajia' on aivan liikaa. En osaa sanoin edes kuvailla, kuinka paljon minua henkilökohtaisesti kuvottaa poikueet, joiden tarkoituksena on 'saada ihania poikasia omille Väiskille ja Liinulle'. EN KÄSITÄ. Miksi? Koska ne on söpöjä. Koska ajattelin tehdä kivoja lemmikkipupuja myyntiin. Koska kaverikin teki. Ärh. Toisin sanoen poikasia tehdään ainoastaan niistä saatavien rahojen takia, ja koska ne ovat söpöjä sen pienen hetken. Kanien arvo on nollassa. Näitä 'koska ihania' -poikueita kaupataan säälittävään 20e hintaan ilman mitään muita kriteerejä tulevalle kodille, kuin ''maksatko käteisellä vai siirrätkö äidin tilille?''.


Kaiken tämän takia päädyin kirjoittamaan aiheesta. Minkälaiset vanhemmat hommaavat lapselleen eläimiä, kun niistä ei oteta vastuuta? ''Lapselle sen ostin, lapsi sen hoitakoon''. Vastuu eläimestä tulisi _AINA_ olla pääsääntöisesti aikuisella. Liian paljon tulee nähtyä näitä ''ostettiin kaksi pupua, tyttö ja poika, nyt ne tuolla on päällekkäin ja poika tippui jo kolmannen kerran kyydistä, mitä teen?''.



Ottakaa selvää kaneista, ennen kuin sellaisen hankitte. Kanin omistaminen vaatii paljon muutakin, kuin häkin ja heinää.


Aina lemmikkiä harkitessa tulisi selvittää vähintäänkin suositeltu ruokavalio, ainakin ne yleisimmät sairaudet, kanin asuminen, hoito.. Lista on pitkä, kukin voi omalla kohdallaan miettiä, tietääkö sittenkään tarpeeksi omistaakseen kanin. Kannattaa myös miettiä minkälaisen kanin haluaa ja mihin tarkoitukseen. Rotuja on paljon, ja risteytyksiä löytyy pilvin pimein jokaisesta kokoluokasta.

Jos ostat kanin lemmikiksi, niin pidä se lemmikkinä. Älä teetä poikasia lemmikiksi ostetulla kanilla. Kaikki eivät tätä edes ajattele pienessä mielessään, mutta monesti, jos kani on nimenomaan lemmikkikotia etsinyt, on siihen syynsä. Meiltä esimerkiksi lähti eräs poikanen lemmikkikotiin, jolloin painotin, että varsinkaan sitä yksilöä ei tule koskaan ikinä, missään nimessä astuttaa. Miksi? No koska kyseisellä poikasella oli pesäpoikasena genitaalialueella tulehtunut haava, ja koko alue oli täysin turvoksissa. Emme siis voi mitenkään tietää onko kaikki kehittynyt täysin normaalisti, vai onko siellä mahdollisesti jonkin sortin häiriö tullut kehityksessä turvotuksen aikana, joka johtaisi kanin kuolemaan viimeistään synnytyksessä. Siksi.

Kasvattajilta on monesti mahdollista saada sijoituskaneja. Tämä tarkoittaa sitä, että kani muuttaa luoksesi luovutusikäisenä/myöhemmässä vaiheessa, ja on melkein kuin omasi. Ainoana erona on se, että kasvattajalla on oikeus teettää kanille poikue tai kaksi, riippuen sopimuksesta, ennen kuin se siirtyy täysin sinun omistukseesi. Tälläisellä sopimuksella on mahdollisuus saada poikue kasvamaan kotiisi. Poikue, joka on suunniteltu ja kasvattaja on koko ajan apuna ja tukena, opastamassa kaikessa. Poikue, josta vastuu on kasvattajalla, ja sinä saat tehdä kaiken työn; varmistaa, että poikaset elävät ja kasvavat, katsoa kun ne poistuvat ensi kertaa pesästä, seurata kuinka ne kehittyvät ja alkavat syödä kiinteitä, totuttaa ne käsittelyyn ja pian jo luovuttaa ne kasvattajalle/kasvattajan etsimiin uusiin koteihinsa. Näin saat kokea poikueen ihmeen jalostukseen sopivan kanin avulla, eikä niitä kaiken maailman tuntemattomien taustojen risteytyksiä tarvitse vaarantaa.

Jos kuitenkin, kaikesta huolimatta, päädyt tekemään sillä ihanalla pupulla, joka sinulle vasta viikko sitten tuli, poikueen.. Kysyn sinulta yhden asian; Oletko varautunut kaikkeen? Parhaimmillaan kani tekee sopivan kokoisen poikueen täysin ajallaan, hoitaa ne ja syöttää ne hyvin, ne kasvavat vauhdilla ja pian muuttavat (toivottavasti) huolella valittuihin, uusiin koteihinsa. Kaikki vaan ei aina mene niin kuin elokuvissa, valitettavasti.

HUOMIOITAVAA;

• Kanin ikä; kani ei saa olla liian nuori, eikä liian vanha. Suositusikärajojen ulkopuolella olevalla kanilla on paljon korkeampi komplikaatioiden riski synnytyksessä. Pahimmassa tapauksessa liian nuori naaras ei mahdu synnyttämään poikasia, ja ne kaikki kuolevat. Mahdollisesti emä mukaan lukien. Kuten myös liian iäkkäillä ensisynnyttäjillä voi iän tuoma riski koitua kohtaloksi, ja naaras voi kuolla hyvinkin kivuliaasti. Tämä ei ole edes mitenkään erityisen harvinaista ja voi käydä myös ihan suositusten ikäisellekin naaraalle. Poikue on aina riski. Tahdotko siis ottaa sen riskin, ja mahdollisesti menettää sen ihanan lemmikkisi?
• Kanin taustat; vaikka moni ei sitä usko, niin kanin taustoilla voi olla todella suuri merkitys poikueen, ja emän, selviytymiselle. Emo-ominaisuudet perityvät vahvasti, kuin myös rakenne. Emo-ominaisuudet määräävät hoitaako kani poikasiaan, riittääkö maito, kuinka se käyttäytyy niiden lähellä. Huonoilla emo-ominaisuuksilla varustettu kani voi jättää poikaset hoitamatta, stressata poikasten takia ja pahimmassa tapauksessa repiä ne kappaleiksi, tai jopa syödä poikasensa. Kanin taustalla voi myös olla periytyviä sairauksia, kuten esimerkiksi hammasvikaisuutta, vaikka se ei ihanalla lemmikkipupullasi näkyisikään.
• Vastuu; Sinulla on vastuu sekä kanisi, että poikasten hyvinvoinnista. Jos sattuukin niin, että synnytyskomplikaatiot sattuvat juuri sinun kohdallesi, niin mitä sitten? Jokaisen kanien kasvatusta harkitsevan tärkein kysymys itselleen on; pystytkö tarvittaessa tappamaan kanin säälimättä sitä, jotta et aiheuta lisää tuskaa epäonnistuneella lopetusyrityksellä? Välillä voi käydä niin, että emo ei selviä synnytyksestä, ja kituu poikanen juuttuneena synnytyskanavaan. Jos eläinlääkäriin on yhtään pidempi matka, olisi se rääkkäystä lähteä raahaamaan sitä sinne. Tai jos se äiti onkin töissä, eikä pääse viemään, niin mitä sitten? Odottaako kani tuskissaan kituen häkissään, että se kuski pääsee töistä parin tunnin päästä? Vaihtoehtoisesti poikasilla voi olla jotakin kehityshäiriöitä, tai esimerkiksi puuttua jalka, kun emo oli sen synnytyksen tiimellyksessä napannut poikki, niin ei ole oikein jättää näitäkään oman onnensa nojaan.
• Ruokinta; Tiedätkö tarpeeksi kanien ruokinnasta? Varsinkin vasta kiinteään ruokaan totuttelevilla poikasilla se oikeanlainen ruokavalio on erittäin tärkeä. Et siis voi vain syöttää sitä ja tätä ja tuota heinän ohella, kun tuo emäkin niitä syö. Poikasten ruokinnan tulee olla tasapainoista, ravintorikasta ja erityisesti poikasilla on pidettävä kiinni siitä, että heinä on kanin pääasiallinen ravinto, ei siemenseokset/pelletit/porkkanat/muut.
• Kotien etsiminen; Uusien, hyvien kotien etsiminen poikasille ei todellakaan ole helppoa. Joo, toki voit myydä ne kanit ensimmäisille, joilla rahat on kourassa, mutta välitätkö yhtään minkälaiseen kotiin kani olisi menossa? Aina olisi hyvä kysellä kodin kanikokemuksesta, kanien asumisesta, ruokinnasta, muusta hoidosta.. Oikeasti hyvät kodit ovat kiven alla, siksi monet pitempään kasvattaneet kasvattavatkin pääasiassa itselleen, muutamia sijoitetaan, ja lemmikeiksi kaneja menee vain tutuille tai tutun tutuille.

Edellä ei ole edes mainittu kaikkea, mitä poikueen teettäminen sinulta vaatii, vain pieni pintaraapaisu kanipoikueen kasvatukseen.

Tässä esimerkkinä synnytyskomplikaatioista kärsineen kanin hoitokertomus:

Pyydän siis sinua harkitsemaan vielä kerran, jos haluat tehdä poikaset sillä lemmikkikanilla, jonka taustoista ei ole mitään tietoa. Kasvattajilta löytyy sijoitukseen annettavia naaraita ympäri Suomen, jolloin voit päästä mukaan poikueen kasvun seuraamiseen ilman, että rasitat lemmikkikaniasi. Poikue on aina riski naaraalle, ja hyvin suuri rasite niin fyysisesti kuin henkisestikin. Suomesta löytyy jo liian paljon 'annetaan kaninpoikasia' -tyyppisiä ilmoituksia, kun poikaset eivät enää mene edes kaupaksi. Aivan yhtä hyviä lemmikkikaneiksi ovat kasvattajilta oman tarpeen 'ylijäävät' poikaset, ja niistä riittää varmasti sinullekin, jos kanillesi poikasen haluat kaveriksi. Ei siis ole tarvetta tuoda viittä muuta poikasta tähän maailmaan vain oman itsekkyyden takia.


Ottakaa vastuu, ja ajatelkaa kaninne parasta!

Minä kiitän ja kuittaan, tälläistä pohdin tänään..

Syksyn kuulumisia

Heippa taas! Olen ollut tänä syksynä normaalia laiskempi ja se näkyy myös 'huimassa' kirjoitustahdissa. (heh, sori!) Elokuun lopussa käytiin Pyhtäällä ulkomuotonäyttelyssä muutaman kanin kanssa ja kaikesta panikoinnista huolimatta meillä meni tosi hyvin ! Minulla oli mukana rekisteröitäväksi Caspar, jolla ei oikean korvan tatuointia ollut, sekä Ruotsista loppukesästä tullut ruskea naaras Nougat, joka ei leukapussinsa takia olisi hyväksyttyjä pisteitä A-luokassa olisi saanut. :') Aamulla näyttelypaikalle saavuttuani kävin siellä ensin katselemassa ja jätin kanit vielä autoon. Kävin siis kurkkimassa mihin mun ylipäänsä pitää ne raahata ja missä niiden häkkipaikat ovat.

Löysin kuitenkin häkkipaikat hyvin ja lähdin hakemaan kaneja autosta omille paikoilleen. Kassun ja Kingin paikat olivat samassa pystyrivissä, poikueryhmän häkki toisessa päässä koko rakennusta! Viimeisenä hain rekisteröintiluokan kanit, joille ei omia paikkoja ollut. Kyselin sitten kaikilta tutuilta ja vähemmän tutuilta minne REK-kanit pitäisi raahata, mutta oikeastaan kukaan ei osannut sanoa! Käppäilin siellä sitten ympäriinsä Caspar ja Nougat kainalossa, kunnes mulle vinkattiin, että ne pitää itse punnita, etsiä niiden arvostelulappu ja kiikuttaa tuomaripöydälle. Vein sitten Casparin ensimmäisenä, punnitsin sen ja nostin tuomarin eteen. Tuomarina oli Ingela Larsson. Caspar oli maailman hirveimmässä karvassa ja se vaan pölähti kun laskin sen pöydälle. Kaikesta huolimatta se rekisteröitiin pistein 93p ja jo pelkästä karvasta sakotettiin 2p. Suunnitelmana raahata tämä herra LU:hun Helsinkiin marraskuussa, josko saataisiin paremmat pisteet kun karva on vaihtunut. Jos on.. Nougat sai lihavuutensa takia useita sakkopisteitä saaden 90,5p, mutta se sitten rekisteröitiin Ruotsissa saaduilla 93,5pisteellä.

poikueryhmä

Päivä kului yllättävän nopeasti, ja aamun jännityskin laantui rekkausluokan jälkeen aika lailla. Iltapäivällä arvosteluun pääsi juuri viikkoa aiemmin 4kk täyttänyt ruotsalainen urokseni Kingi. Se poseerasi pöydällä kuin vanha tekijä! Se oli tietenkin kasvultaan hyvin vaiheessa, olihan se vasta täyttänyt 4kk ja sai pisteiksi 91p. Kingin arvosteli Daniel Lindbladh. Tämäkin herra lähtee marraskuussa mukaan Helsinkiin. ;)

Kassu on yksi kotiin palautuneista kasvateistani, itseasiassa ensimmäisestä valkoisesta ss poikueesta. Ikää herralla oli näyttelyissä 10kk, pisteitä kertyi 92p, mutta olen erittäin tyytyväinen, onhan se kuitenkin ensimmäinen valkoinen ss oma kasvattini!

Viimeisenä kaneistani arvosteltiin poikueryhmä, joka omaksi yllätyksekseni ei saanutkaan päivän huonoimpia pisteitä, vaikka kuviollisia poikueita oli vain kaksi, joista toiset hienoja perhosia (muistankohan ihan väärin, jos sanon enkku scheckejä?) ja toiset meidän epätasaiset japanilaiskuvioiset lapset. Poikueryhmäkin sai kuitenkin mielestäni hyvät 92p, ja olen kyllä ylpeä!

 Romance, naaras.

 Rhythm, naaras.

Reggae, uros.

Raikasta syksyn jatkoa lukijoille! :)

Hunger Games

Kuten jotkut tietävätkin, olen hyvin pakkomielteinen Nälkäpelistä. Minulla on ne kirjat alkuperäiskielellä (englanniksi), sekä molemmat ilmestyneet elokuvat dvd-versioina! Tästä inspiroituneena sai sijoituspoikuekin nimensä.

Emmille kasvattikotiin jäänyt luonnonharmaa x-kirjava uros on nimeltään Peeta, sekä hänen ystävälleen menevä valkoinen ss uros on Haymitch. Torstaina tänne muuttaneet tytöt esittelen kuvien kera. >

 Primrose, kotiin jäävä neiti.

Effie, kotiin jäävä neiti.

 

 

Glimmer, vielä harkinnassa.

 

 

 Clove, myytävänä.

 Rue, varattu.

 

 

Tytöistä vapaana vielä on valkoinen ss tyttö Clove, joka on luonteeltaan rohkea ja sosiaalinen.

 

Demin poikueesta on tullut paljon kyselyitä, ja luultavasti viikon sisällä päätän kotiin jäävät/sijoitettavat. Ainakin muutama valkoinen poika on vapaana. ;)

 

Loppuviikosta olen ajatellut kuvaavani Demin poikueen, joten kuvasaastetta luvassa!

 

Jättipoikueen nimet julki!

Kuten tämän tekstin otsikkokin jo kertoo, on aika vihdoin julkistaa Demin jättipoikueen poikasten nimet, yksittäiskuvien kera! En ole meinannut malttaa pitää suutani kiinni, jotta nimet tulisivat yhtä aikaa kaikkien tietoon, vaan olisi mieleni tehnyt kailottaa ne jo aikoja sitten. :D Kuitenkin pysyin päätöksessäni julkaista kaikkien nimet kerralla, kuvien kera, joten tässä lapset nimineen! Varoitan kuitenkin, että lapsilla ei ole mitään perusnimiä, vaan mielikuvitusta on käytetty. ;)

Ensin esittelen pojat ;

 To infinity and beyond, uros.

 Through fire and smoke, uros.

 Talent gives us wings, uros.

Think outside the box, uros.

 

 

 

Sitten naaraat ;

Tambourine beats twice, naaras.

 

 

 Time to say goodbye, naaras.

 Takes two to tango, naaras.

 Take your breath away, naaras.

 Take a chance, naaras.

Time heals all wounds, naaras.

Kuka heistä on sinun suosikkisi? :)

New blood.

Heippa taas, viime kirjoituksesta taas reipas kuukausi aikaa. Mihin tämä aika katoaa? Viimeksi kerroin Bambin (Houdini's Katniss) saaneen huikean 8 muksun poikueen. Niistä nyt pian 6vk iässä on elossa 7kpl erittäin meneviä ja kauniita kanin alkuja! Sukupuolijakauma poikueessa on 5n 2u. Kuvien perusteella kotiin on jäämässä toinen luonnonharmaa x-kirjava neito, sekä yksi valkoisista neidoista. Kasvattikotiin jää kirjava uros, sekä Bambin omistajan ystävälle menee ainoa valkoinen uros, jota saan tulevaisuudessa käyttää, mikäli siitä kasvaa niin hieno, kuin sen ulkonäkö tällä hetkellä lupailee. ;)

 Sulevi poika.

 

 tyttö.

 

 tyttö.

 

kotiin jäävä Effie.

 

kotiin jäävät Effie ja Primrose.

 

 

Kuvittelin Bambin poikueen olevan suuri, ja vaikka se olikin ollut suurin minulle syntynyt poikue, päätti Demi kuitenkin yllättää, sillä se tekikin kolme viikkoa sitten vielä suuremman poikueen... Demillä siis temmeltää jaloissa 10kpl pieniä talttahampaita! <3 Sukupuolijakaumana 6n 4u ja väreiltään naaraat 3kpl valkoisia ss, 2kpl mustia x-kirjavia sekä yksi luonnonharmaa x-kirjava. Urokset väreiltään kolme valkoista ss ja yksi luonnonharmaa x-kirjava!

 

 naaraat.

urokset.

 

Kirjaville lapsille on jo valittu nimet, mutta odottelen vielä valkoisten nimien jaossa, vaikka nimet onkin jo paperilla valmiina. Vasemmanpuolimmaiselle urokselle nimi on jo päätettynä, sillä se on alusta asti erottunut muista valkoisista massiivisilla korvillaan! En pahemmin ole kummankaan poikueen lapsia missään kaupannut, mutta silti yli puolet Bambin lapsista, sekä muutama Demin lapsista on jo varattu. Demin poikueesta tosin en ole varannut mitään tiettyä poikasta, vaan tyylillä 'valkoinen naaras', joka päätetään kunhan itse saan vähän esimakua siitä, miltä nämä pikkuvintiöt tulevat isompana näyttämään. Aika näyttää ja aikaahan riittää. :)

 

 

Postauksen otsikkohan viittaa ''uuteen vereen'', johon poikasetkin osittain lukeutuvat, mutta syvin tarkoitus otsikolle paljastuu nyt.. Viime keskiviikkona meille muutti useampi ulkomaantuonti, jotka eivät varmasti ole sukua muille kaneilleni. Ruotsista meille muutti kaksi urosta, sekä naaras. Ensimmäinen uros, johon rakastuin totaalisesti kuvan nähtyäni, on Mystiquas Zombie, tutummin vain Zombie. Se on musta x-kirjava sinisilmäinen kääpiöluppa, iältään jo 2-vuotias, mutta erittäin komea tapaus! Luonteeltaan todella hellyydenkipeä ja sosiaalinen, jo ensimmäisenä iltana oli täällä kuin kotonaan, lötkötti rentona aitauksessaan. Ruotsalaisten kanien lisäksi sillä on takanaan myös saksalaista verta. :)

 

Valitettavasti Zombie ei ole kovinkaan kuvauksellinen, ja tämä on paras otos herrasta. :')

 

 

Toisena valitsin meille muuttavaksi vuoden ikäisen kääpiöluppa naaraan. Väriltään Lillhems Nougat on ruskea! Olen tahtonut ruskean värisen kääpiölupan jo ainakin vuoden verran, mutta näitä ei suomesta kovin montaa löydy. Luonteeltaan Nougat on tavanomainen naaras; kaikki kiinnostaa, mutta oma reviiri on oma reviiri. Neidillä on ruotsalaisten sukujuurien lisäksi myös saksalaisia kaneja suvussaan.

 

 

 

 

Varattuani äsken mainitun Nougatin, sen kasvattaja alkoi puhua nuoresta, lupaavasta uroksesta. Minun ei ollut tarkoitus ottaa kahta kania enempää, mutta huomioni kiinnittyi viimeistään sillä sekunnilla, kun hän kertoi, ettei uros ole sukua tälle naaraalle. Pyysin nähdä kuvan, ja olin myyty. Ei ehkä olisi pitänyt pyytää kuvaa (ainakaan kihlattuni mielestä), sillä varasin myös kyseisen uroksen. Kanien saavuttua Suomeen olin erittäin tyytyväinen valintaan, koska uros on luonnossa jopa paremman ja lupaavamman näköinen, kuin kuvissa! Tästä tulee vielä upea uros, sanokaa minun sanoneen. ;) Ruotsalaisten kanien lisäksi sillä on suvussaan englantilaisia kaneja ja ikää sillä on reilu 3kk.

 

niin upea pieni mies! <3

 

 

Eikä tässä vielä kaikki... Yllätin nimittäin itsenikin, sillä meille muutti Norjasta vielä luppien lisäksi erittäin pörröinen leijonanharjas naaras Kitty! Väriltään luonnonruskea x-kirjava neiti on ihana symppis, luonteeltaan hieman 'hissukka', mutta kuitenkin todella utelias ja sosiaalinen. Rakastuin siihenkin ensisilmäyksellä. Ikää neidillä reilu 3kk, ehkä meilläkin saadaan tulevaisuudessa ulos edes ok turkkista leijonaa :)

 

 

 

 

Tässä kaikki tältä erää, unohtamatta mainintaan naisia tapaaman lähtenyttä Manhattania. ;) Mukavia hetkiä herralle neitien pariin, toivotaan kaunista jälkikasvua ! Laitelkaa postaustoivomuksia/-ehdotuksia tulemaan, jos ketään sellaiset kiinnostaa :)